Voimaa naisille

Työkaverini on 5 kuukautta vanhan tyttövauvan äiti. Tyttö on ihastuttava nappisilmä, suloinen kaunokainen. Itse en malttaisi pysyä kaukana hänestä, eikä lapsen äitikään. Työkaverini aika tyttärensä kanssa on kuitenkin rajoitettu. Hän ei voi enää jäädä kotiin hoitamaa lastaan – ei mielellään edes silloin kun tämä on kipeä. Ecuadorissa äitiysloma on alle 5 kuukautta. Sen jälkeen vauvaa hoitaa joku sukulainen – tai se on jätettävä kotiin yksin. Työkaveristani näkee, että ei ole helppoa palata töihin sen jälkeen, kun sairasteleva vauva on valvottanut ja itkenyt koko yön ja sen on joutunut jättämään kotiin oman hoivan ulkopuolelle.

Lapsuus ja äitiys on Ecuadorissa alisteinen työkulttuurille erityisesti täällä maaseudulla. Lapsuus ei saa samanlaista suojeltua asemaa kuin Suomessa, eniten siksi, että lapsia on niin paljon ja syntyvyys suurta. Ecuador on nuorten kansoittama maa, sillä lähes puolet ecuadorilaisista on alle 18-vuotiaita. Äitislomiin ei ole varaa. Monet lapset kulkevat äitiensä mukana töissä, pienenä selässä, myöhemmin auttamassa töissä tai paiskimalla töitä tosissaan. Erityisesti alkuperäisväestön naisilla on lähes poikkeuksetta selässään kapaloitu käärö, kaikkialla mukana kulkeva vauva, niiden parin kolmen lapsen lisäksi, jotka kulkevat käsipuolessa tai muutoin äidin rinnalla. Lasten tekeminen on kannattavaa, koska yhteisö ja suuri perhe on tärkeä voimavara ja tulevaisuuden eläke ja jatkumon varmistaja.

"Kunnioitan naisia ja osallistun kotitöihin – entä sinä?" kysyy tiskaava mies naistenpäivän kampanjajulisteessa Salinaksessa.

Vaikka lapsuutta ei suojella työnteolta, lapset saavat kuitenkin myös leikkiä ja kasvaa keskeisesti yhteisön keskellä. Koko kylä kasvattajana ja aikuistuminen työkulttuurin keskellä ei välttämättä ole yhtään huono juttu, vaikken lapsityötä tietenkään tue. Kuitenkin joskus perinteinen on parempaa kuin uusi. Antropologiassa on tutkittu lapsuutta erilaisten äitiyden käytäntöjen kautta, ja muistan lukeeni pari vuotta sitten yliopistolla artikkelin kapaloinnista. Suomessa suhtautuminen kapalointiin on pitkään ollut ristiriitaista, ja toisinaan se on yhdistetty jopa erilaisiin kehityshäiriöihin. Nykytutkimukset kuitenkin jopa suosittelevat kapalointia vauvan rauhoittamiseen ja parempien unien takaamiseen. Täällä äitien elämää sivussa seuratessa ihmettelen erityisesti kaikkialla mukana kiikkuvien vauvojen rauhallisuutta. Usein on vaikea edes tajuta, että pienessä kyttärässä kiikkuu mukana pienokainen.

Salinaksessa paitsi lapsuuteen, myös sukupuoleen liittyvät ilmiöt ovat varsin voimakkaita ja näkyviä, ja sukupuoliroolit ovat vahvemmat kuin muualla Ecuadorissa. Ylipäätään kylän yleistunnelma on varsin konservatiivinen. Naisten paikka on hellan ja television saippuasarjojen äärellä. Sen näkee pelkästään kävelemällä kylää ympäri viikonloppuna tai iltaisella. Julkiset paikat ovat miesten valloittamia. Keskusaukio on miehinen tila, joka on varattu jalkapallon ja lentopallon pelaamiseen. Vierailu kylän baarissa vahvistaa havaintoa. Pari, viisi naista ja parikymmentä miestä on tavallinen suhdeluku. Tänään uusi, paikallinen siskoni otti puheeksi saman asian. Hän sanoi olevansa ärsyyntynyt miesten valtaan kylässä. Pohdimme, että näin kansainvälisen naistenpäivän lähestyessä naisten äänen pitäisi kuulua korkealta ja kovaa. Aiempi vapaaehtoinen keksi järjestää naisille jumppatunteja iltojen ratoksi, jotta kotona aikaa viettävä naiset saataisiin aktivoitumaan. Tunnit olivat käynnistyessään menestys, ja siksi minullakin on pienoinen into kokeilla samaa, zumban tai joogan muodossa. Varsinkin kun tilakin on jo valmiina. Ihannetilanne toki olisi saada joku paikallinen innostumaan tuntien vetämisestä, jottei tekeminen loppuisi lähtöni myötä. Mutta yrittää kannattaa, jos saisi vähän potkua ja lisäpuhtia täkäläisten naisten elämään.

Naistenpäivän kunniaksi jokainen Salinaksen nainen sai ruusun.

About these ads

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s