– No hay nadie. Täällä ei ole ketään. Viikonlopun yrittäjyyskurssin vetäjä pysäyttää tylsistyneen oloisena auton Salinaksen ja Guarandan välissä sijaitsevan kylän koululle, jossa opetetaan tänään kirjanpitoa. En ole yllättynyt paikan tyhjyydestä, sillä minua varoiteltiin etukäteen ecuadorilaisten kummallisista aikakäsityksistä. Toiset eivät vain osaa saapua paikalle ajoissa, tai ehkä tässä on enemmänkin kyse asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Lehmät, … Lue loppuun
Helmikuu on Ecuadorissa karnevaalien aikaa. Samana päivänä kun saavuin Salinakseen, kaikkialla maassa alkoi juhlahumu. Oli siis turhaa kysyä, milloin voin aloittaa työt. Ehkä ensi keskiviikkona, nyt tanssitaan, kuului vastaus. Vietin kyllä perjantaina pari tuntia toimistolla, mutta senkin ajan askartelin itselleni pullosta värikästä päähinettä toimistomme tanssiesitykseen ja osallistuin tanssiharjoituksiin. Illalla matkustin uuden perheeni kanssa Ambatoon, jossa … Lue loppuun
On vihdoin aika. Kaupunkibussi vaihtuu pitkänmatkan kulkupeliin, kaivan pahoinvointipillerin laukusta, ostan vihreistä banaaneista tehtyjä suolaisia lastuja ja vesipullon, varmuuden vuoksi kaksi, pidän laukustani kiinni ja kurkistan alas kadulle, eihän matkatavaroihin pääse vieraat käsiksi. Hengitän syvään ja toivon, ettei vuoristoilma tapa. Viimeksi tuli kova jano, pyörrytys, hassu olo, päätä särki. Matka alkaa, kaupunki loppuu, kukkulat kohoavat, … Lue loppuun
Mita pidempaan ja enamman katukuvaa vieraassa paikassa tarkkailee, sita enemman siihen tulee jarjestysta, eika kaikki vaikuta enaa yhta kaoottiselta. Vierailuni Quitossa on venahtanut, koska viisumiasioiden jarjestely on kestanyt odotettua kauemmin. Matkatavarani lahtivat Salinakseen kuitenkin sunnuntaina, ja mina menen bussilla perassa lahipaivina. Koska olen asunut viikon samassa paikassa, olen ehtinyt jo rutinoituakin hieman. Aloitan aamuni hedelmilla ja … Lue loppuun
Olen tullut Ecuadoriin vapaaehtoistyohon. Lopullinen paamaarani on vuoristossa 3,5 kilometrin korkeudella sijaitseva maaseutukyla Salinas. Kylaa on oikeastaan kutsuttava Salinas de Guarandaksi ja joskus viela mainittava provinssi Bolivar, silla Ecuadorissa on toinenkin, ensisijainen Salinas. Se on Ecuadorin rannikolla sijaitseva trooppinen kaupunki, joka on tunnettu rannoistaan ja auringostaan. Salinaksen mainitessani joudun aina painottamaan, etta kyseessa on siis … Lue loppuun
Herasin tanaan aamukuudelta siihen, etta luulin olevani junassa. Sankyni heilui puolelta toiselle. Janna kiikunta ei saanut minua kuitenkaan havahtumaan taysin unestani. Ecuadorissa ulkoa kuuluu koko ajan muutenkin kaikkea omituista, kuten koirien haukuntaa ja jatkuvia halytyksia, kun autojen halytysjarjestelmat huutavat jossain. Onneksi olen aika hyva nukkuja, ja pitkalla lentomatkallanikin nukuin lentokoneen tarinasta, huminasta ja ahtaudesta huolimatta. … Lue loppuun
Quito on oudon pitkulaisen muotoinen kaupunki, jota ymparoivat kaksi laaksoa ja taivaaseen kurkottavat luonnon omat pilvenpiirtajat, Andit. Nayttaa silta kuin lentokoneet ponnistaisivat taivaalle keskelta kaupunkia. Quitossa moni asia muistuttaa minua Espanjasta. Ovenkahvat, monimutkaiset lukot, epasuhtaiset kyltit, ihmisten lampimat katseet seka puheensorinasta kaikuva rakkaus omaa kulttuuria ja kansaa kohtaan. Jos et ehdi kehua maata, ecuadorilaiset tekevat … Lue loppuun
Kehitysmaahan? Siellä on varmasti jännittävää, mutta myös vaarallista, likaista, epämukavaa. Muistan vaihto-opiskeluaikani kieli- ja kulttuuritaidottomuudesta johtuvan kömpelyyden, asioiden hallitsemattomuuden ja epävarmuuden. Kun asiat ovat päällisin puolin hyvin ja paikoillaan – hallittavissa – miksi niitä haluaisi muuttaa? Lue loppuun
hyvä tahto 